sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Testissä Tummy Tucker + arvonta!

Aiemmin jo kerroin, että minulle testattavaksi saapui Tummy Tucker, joka on siis sveitsiläisten lääkäreiden kehittämä, kokonaan bambusta tehty, synnytyksestä palautumiseen tarkoitettu vyö ja sen tarkoituksena on auttaa muotoja palautumaan. Sitä suositellaan erityisesti keisarinleikkauksesta toipumiseen.



Sain ohjeeksi käyttää vyötä päivittäin kahden viikon ajan ja mahan olisi tarkoitus tuona aikana litistyä. Täytyy rehellisesti sanoa, että kovin paljoa ylimääräistä litistettävää ei ollut, joten siinä mielessä en välttämättä ihan se paras testikäyttäjä ollut. Synnytyksestä myös tuli jo 11kk täyteen, joten varmasti tätä olisi ollut parempi testailla siihen ensimmäisten päivien löllykkään!

No, itse käyttökokemuksia..vyö tuntuu päällä yllättävän mukavalta ja antaa hyvinkin ryhdikkään olon. Voisin kuvitella, että sopisi myös selkävaivaisille, koska sen antama tuki tuntui jämäkältä. Ihan joka päivä vyötä ei kylläkään tullut käytettyä, koska en olisi esimerkiksi tuntenut oloani mukavaksi lähteä ihmisten ilmoille vyö päällä. Se on kuitenkin aika paksuhko ja jäykkä, eli näkyy vähänkin tiukempien vaatteiden alta selkeästi. Mutta kotonahan silläkään ei ole merkitystä :)

Koska vyö tarjoaa jämäkkää tukea, se on varmasti loistava apuväline myös imetykseen. Suurelle osalla kun nuo imetysasennot eivät varmaankaan ole kovin ergonomisia ja helposti tulee istuttua lysyssä. Vyöstä myös luvataan, että se auttaisi raskausarpia palautumaan, mutta olin onnekas ja sellaisilta vältyin, joten tähän en pysty ottamaan kantaa. Jos jollakulla muulla on kokemusta, niin mielelläni siitä kuulisin! :)

Nappasin silloin ennen kokeilua kuvan mahasta ja samoin tein nyt kokeilun jälkeen. Valitettavasti kuvat ovat hiukan erikulmista (ja myös vähän eri valolla), niin suora vertailu on aika hankalaa. Ehkä jotain pientä parannusta voi nähdä, jos oikein tarkkaan tuijottaa..kuinka paljon merkitystä on vyöllä, kuinka paljon urheilulla, sitä en vaikea sanoa :)


Ennen
Jälkeen


Nyt myös teillä on mahdollisuus päästä kokeilemaan tätä vyötä ihan itse, sillä minulla on mahdollisuus arpoa yksi Tummy Tucker lukijoideni kesken. Vyö on kokoa S ja sopii noin 84 - 95 cm vyötärölle ja vaatekoolle 36/38. Vyössä on ns. portaaton säätö, joten uskon sen passaavan myös vähän isommille ja pienemmille, joten kaikki rohkeasti mukaan!


Arvontaan voit osallistua jättämällä kommentin tähän postaukseen ja tällä saat yhden arvan. Toisen arvan saat olemalla rekisteröitynyt lukija. Ilmoitathan kommentissa myös, monellako arvalla olet mukana! Osallistumisaikaa on 12.10.14 asti, eli tasan kaksi viikkoa.

Jos onni ei arvonnassa potkaise, niin oman Tummy Tuckerin voit hankkia Baby Stepiltä!

torstai 18. syyskuuta 2014

11kk ja ensiaskeleet


Meidän pieni vauva on nyt ihan vallan hävinnyt ja muutaman päivän vajaa 11k iässä neiti otti huojuvat ensiaskeleet <3 Käsittämätöntä, miten vauhdilla tuota kehitystä tapahtuu kokoajan. Kovinkaan pitkää matkaa ei tosin vielä taiteta, vaan edelleen luotetaan pääosin nelivetoon tai huristellaan taaperokärryn avustuksella. Kun vielä oppisi kääntämään sen kärryn itse umpikujan kohdatessa..



Kuvissa näkyvä haalari on itseasiassa minun vanha ja tuntuu todella hassulta katsoa neitiä se päällä, koska olen tottakai nähnyt myös itsestäni kuvia kyseisessä haalarissa ja on pakko todeta, että kyllä sitä yhdennäköisyyttä vaan aika tavalla löytyy!

11kk neuvolaa meillä ei ole, joten mittoja voi vain arvailla, mutta pituutta tuntuu ainakin tulevan ihan kohisemalla, koska kaikista housuista tuppaa jäämään puntit lyhkäsiksi. Äiti taitaa siis "joutua" kaupoille :D



Kurkistusleikit on edelleen ihan hitti ja jaksaa kovasti naurattaa kerta toisensa jälkeen, myös äitiä ja isiä! Valitettavasti nyt on myös keksitty, että kaappien ovethan aukeaa ja sieltä löytyy vaikka ja mitä ihanaa kiellettyä tavaraa..silmät pitäisi siis nyt todellakin löytyä sieltä selästä.

L on edelleen oma iloinen ja seurallinen itsensä, höpöttää paljon ja kaikille sekä naureskelee kovasti omille jutuilleen (perinyt siis äitinsä mainion huumorintajun!). Niiden ihanien ensimmäisten askeleiden kaveriksi on opittu myös läjä tuiki tarpeellisia taitoja, kuten pusujen antaminen, silmän nikkaaminen ja äidin avustaminen pyykinpesussa (kiitos edestä täytettävän pesukoneen, josta on ihana vetää vaatteita pois sitä mukaan, kun niitä sinne laitetaan).

Neiti myös tuntuu ymmärtävän puhetta todella paljon, jopa ihan pelottavan paljon! Pitäisi varmaan pikkuhiljaa alkaa ihan todella miettiä, mitä kaikkea sitä tuleekaan höpistyä :D Osaa siis esimerkiksi tuoda tiettyä lelua, antaa jotain, nikata silmää ja osoittaa monia eria esineitä/asioita..tietää myös varsin hyvin, mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että lähdetään syömään. Silloin tulee kiire ja kädet kohoaa kohti ja syöttötuolissa pitäisi olla jo! Tästä voisi myös päätellä, että ruokahalut olisivat edelleen mainiot, mutta viime kuukauden aikana on ollut syöminenkin välillä aika pelleilyä..mutta josko sekin olisi vain joku vaihe! Makaronilaatikkoa tuntuisi kuitenkin olevan herkkua.


Yöt nukutaan edelleen tosi hyvin! L siirtyi itseasiassa omaan huoneeseen pari viikkoa sitten ja vaikka se vähän äitiä jännittikin, niin mitään ongelmaa siinä ei ollut, ei sitten edes ensimmäisenä yönä (paitsi ehkä äitillä vähän ikävä). Ja nyt  näin jälkikäteen, olihan se ihanaa saada makuuhuone taas ihan vain omaan käyttöön! Neiti on ihan yhtä ihanan iloisena vastassa aamulla, vaikkakin toisessa huoneessa. Onneksi sieltäkin on lyhyt matka äitin ja isin sänkyyn, missä aamulla voidaan vielä hetki kölliä yhdessä ja nauttia raukeista aamuista, kun niitä nyt vielä on.


torstai 11. syyskuuta 2014

Vanhempainvapaan jälkeen

Herätyskello soittaa 6:45, mitä täällä tapahtuu!? Tuntui nimittäin super oudolta kun pitkästä aikaa pitäkin nousta ylös ennen neitiä. Palasin siis takaisin töihin. Alkuun tuntui hiukan hurjalta ja jopa hiukan jännitti lähteä takaisin työelämään, vuodessa nimittäin voi keretä tapahtumaan ihan mitä vain..mutta niinhän se oli, että oikeastaan juuri mikään ei ollut muuttunut! Nyt muutaman työpäivän jälkeen voi sanoa, että tämä on ollut jopa aika virkistävää. Aamukahvin saa juoda ihan ilman (suurempaa :D) häiriötä ja lämpöisenä! Sama pätee syömiseen, aika luksusta. Mutta toisaalta ajatukset välillä harhailee myös kotiin, mitä L nyt puuhaa ja kuinka siellä sujuu..vaikka hienostihan sielläkin on mennyt.

Aloitin työt siis vain osapäiväisenä, eli olen kaksi päivää viikosta toimistolla ja loput etänä. Tällainen pehmeä lasku tuntuu ehdottomasti oikealta ratkaisulta ja jos suinkin mahdollista, suosittelen sitä kyllä muillekin. L on nyt ollut nämä kaksi päivää viikosta kotona iskän kanssa, eli päivähoitoon ei pirpanaa tarvinnut vielä kipata. Alkuvuodesta on kait sekin edessä, mikä nyt jo valmiiksi jännittää. Neiti tosin on tosi reipas ja seurallinen noin ylipäätään, joten en usko siinäkään sen suurempia ongelmia ilmaantuvan.

Nyt sitten pitäisi löytää se sopiva hoitopaikka. Olemme koittaneet etsiä hyvää (yksityistä) perhepäivähoitajaa, mutta tehtävä ei olekaan ollenkaan niin helppo. Toivottavasti pikkuhiljaa myös hoitopaikka kuvio alkaa selkiytyä, niin ei tarvitse siitä stressata. Miten olette muut toimineet hoitopaikan etsimisen/valinnan kanssa?

Töihin paluu ylipäätään herätti (ja herättää edelleen) vähän ristiriitaisia tunteita. Tämä parin päivän systeemi, kun neitikin saa vielä olla kotona, on ihan mahtava. Mutta mitäs sitten, kun minun pitääkin aloittaa työt kokopäiväisenä ja aamulla pitää luottaa L jonkun vieraan hoteisiin? Isoimmat ongelmathan tässä varmasti on äidillä, ei tyttärellä..entä jos missaan sen tärkeän ensimmäisen sanan? Mitäs jos sattuu haveri, eikä äiti olekaan lohduttamassa? Monesta syystä olisi ihana jäädä kotiin vielä toiseksikin vuodeksi, mutta toisaalta oli mukava palata töihinkin..ehkä tämän pehmeän laskun kautta asia helpottuu itsellekin, ainakin haluan toivoa niin.

maanantai 1. syyskuuta 2014

Ihanat Jack & Lily My Mocs

Kerroin aikaisemmin, että saatiin ihanat Jack & Lily My Mocs ensikengät ja nyt niitä on päästy kunnolla testailemaan.


Jack & Lily My Mocs kengät
ovat käsin laadukkaasta nahasta valmistettuja lasten ensiaskelille suunniteltuja kenkiä. Kengät ovat todella pehmeät ja tarkoitus kengissä on jäljitellä paljain jaloin kulkemista. Kenkien pohjissa on kaksi kumityynyä, jotka tuovat muunmuassa lisää pitoa.

Myös meidän neiti on kovasti pitänyt kengistä ja ovat yhdet niistä harvoista, jotka todella pysyvät jalassa! Kengät pohjat ovat tosiaan hyvin pehmeät, joten nämä ovat olleet oikein hyvät, kun L totuttelee kävelemään kengät jalassa. Ilman tukea meillä ei vielä mennä, mutta taaperokärryllä kyllä huristeleen kovasti ympäri kämppää..eli tuskimpa kovin kauaa menee, ennenkuin ne ihan oikeatkin ensiaskeleet otetaan <3



Harmillisesti näidän kenkiän ulkokäytön aika alkaa olla ohi, koska syksy on taas saapunut. Mutta sisätiloissa tepastelua toki voi jatkaa! Kengät ovat kaikinpuolin olleet todella mieleiset ja voin niitä hyvillä mielin suositella muillekin. Jack & Lilyn valikoimasta toki löytyy paljon muitakin kenkiä, kannattaa käydä vilkaisemassa Baby Stepin kauppa! 

Baby Stepillä on nyt myös Stonz talvitöppöset hyvässä tarjouksessa, aion ainakin itse käyttää tuon tarjouksen hyväkseni!